Yleistä

Légifrance on Ranskan valtion oikeudellinen tietokanta internetissä. Palvelusta vastaa Ranskan pääministerin kanslian pääsihteeri ja sen ylläpidosta oikeudellisen ja hallinnollisen tiedon osasto (DILA).

Légifrance sisältää seuraavat osiot:

• Ranskan kansallinen oikeus (perustuslaki, lakikokoelmat, Ranskan virallisessa lehdessä (Journal officiel de la République française) julkaistut säädöstekstit, työehtosopimukset ja ministeriöiden viralliset tiedotteet)
• perustuslaillinen, hallinto-oikeudellinen ja muu oikeuskäytäntö
• eurooppaoikeus (EU:n perussopimukset, Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistu johdettu oikeus, direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntö)
• kansainvälinen oikeus (sopimukset ja oikeuskäytäntö).

Ranskan virallisessa lehdessävuodesta 1990 julkaistut tekstit ovat tietokannassa kokonaisuudessaan. Vuosina 1947–1989 julkaistuista säädöksistä on vain viitetiedot ja näköispainokset.

Eri tietokannoista voi tehdä erityyppisiä hakuja käyttäjän tarpeiden mukaan (yksinkertainen haku, laajennettu haku ja temaattinen haku).

Säädöstyypit

Lait (lois)

Laki on yleinen oikeudellinen sääntökokonaisuus, joka koskee kaikkia. Ranskassa laista äänestää parlamentti (Ranskan kansalliskokous ja senaatti), sen vahvistaa tasavallan presidentti ja se julkaistaan virallisessa lehdessä.

Määräykset (ordonnances)

Määräys on säädös, jolla hallitus voi ohjelmansa toimeenpanoa varten toteuttaa määräaikaisesti toimenpiteitä, jotka kuuluvat lakien alaan.

Määräyksille on saatava lupa parlamentin äänestämällä valtuuslailla, ja ne ovat luonteeltaan poikkeuksellisia. Määräykset hyväksytään valtioneuvostossa, ja presidentti allekirjoittaa ne. Ne on esitettävä parlamentille vahvistamista varten, jolloin ne rinnastetaan lakeihin.

Asetukset (décrets)

Asetukset ovat yleisiä tai yksityishenkilöitä koskevia (esim. nimitykset) säädöksiä, ja ne antaa toimeenpanovallan käyttäjä (presidentti ja pääministeri).

Asetuksia on kahdenlaisia: itsenäisiä asetuksia (décrets autonomes), jotka antaa pääministeri perustuslain puitteissa aloilla, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan, ja täytäntöönpanoasetuksia (décrets d’application), jotka niin ikään antaa pääministeri ja joissa täsmennetään lakien soveltamista koskevat määräykset.

Päätökset (arrêtés)

Ministerit, prefektit ja pormestarit voivat pääministerin valtuuttamina antaa lakien soveltamista koskevia määräyksiä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Näitä kutsutaan ministerin, ministeriöiden, prefektoraattien tai kuntien päätöksiksi. 

Päätökset (décisions)

Päätökset (décisions) ovat riippumattomien hallintoviranomaisten (esimerkiksi Commission nationale de l'informatique et des libertés tai Autorité de régulation des communications électroniques et des postes) antamia säännöksiä.

Päätöksentekoasiakirjat (délibérations)

Päätöksentekoasiakirjoissa esitetään tehdyn päätöksen lisäksi myös asian tarkastelu ja keskustelu, jonka jokin elin on käynyt ennen päätöksentekoa. Légifrancen kautta voi tutustua riippumattomien hallintoviranomaisten päätöksentekoasiakirjoihin.

Kiertokirjeet (circulaires) ja ohjeet (instructions)

Nämä asiakirjat eivät ole säädöksen tasoisia. Niillä annetaan pelkästään ohjeita esimerkiksi ministeriöiden yksiköille lakien ja asetusten soveltamisesta tai niissä täsmennetään tiettyjen säännösten soveltamista. Ainoastaan kaikkein tärkeimmät julkaistaan virallisessa lehdessä.

Vaikutusten arvioinnit (études d’impact) ja selonteot (rapports)

Nämä ovat valmisteluasiakirjoja, joita eri ministeriöt ovat laatineet tiedoksi pääministerille tai presidentille.

Lakiehdotuksiin liittyvien vaikutusten arviointien julkaiseminen on lakisääteistä (perustuslain 39 artiklan ja 15.4.2009 annetun perustuslakia täydentävän lain nojalla), ja ne on julkaistava samaan aikaan kuin lakiehdotukset.

Selonteot liitetään asetuksiin ja määräyksiin, jotka esitetään pääministerin tai presidentin hyväksyttäväksi.

Lausunnot (avis)

Lausunnot ovat asiakirjoja, jotka on annettu yksittäisen henkilön tai elimen kuulemisen tuloksena. Légifrance-sivuston kautta voi tutustua eri ministeriöiden antamiin lausuntoihin (esim. lausunto työehtosopimuksen laajentamisesta) ja riippumattomien hallintoviranomaisten antamiin lausuntoihin.

Säädökset (décret-loi)

Décret-loi-säädöksiä annettiin vuosina 1924–1958. Ne olivat säädöksiä, joita hallitus antoi parlamentin valtuuttamana ja jotka esitettiin periaatteessa sen vahvistettaviksi. Niillä muutettiin tai kumottiin säännöksiä. Vuodesta 1958 lähtien ne on korvattu määräyksillä (ordonnances).